Oppimistehtävä 2c: Sosiaalisen median käytön pelisäännöt

Tässä tehtävässä piti valita jonkin työyhteisön sosiaalisen median käytön pelisäännöt ja pohtia niiden keskeistä viestiä, sekä myös sitä että kenen vastuulla näiden sääntöjen laatiminen on ja mitä niiden tulisi sisältää.

Valitsin Ylen somesäännöt tähän tehtävään tarkasteltaviksi:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/11/sosiaalisen-median-toimintalinjaukset

Yle eli Yleisradio on toimijana sen sorttinen media, että yhä suurempi osa sen viestinnästä käydään nykyään sosiaalisessa mediassa. Yle haluaa tavoittaa yhä suurempia yleisöjä sosiaalisen median kautta, olla tavoitettavisaa, herättää keskustelua, olla vuorovaikutuksessa eri toimijoiden ja yleisön kanssa, luoda sisältöä jne. Se haluaa myös olla mediassa läsnä, vastata yleisön kysymyksiin ja reagoida kommentteihin. Hyvin monia tavoitteita siis ja tällaisen paletin pyörittämiseen ja organisoituun toimintaan tarvitaan ehdottomasti sosiaalisesta mediasta vastaava työryhmä, mikäli halutaan toimia näin isossa mittakaavassa. Yhteisille pelisäännöille on myös varmasti tarvetta yhtenäisyyden takaamiseksi.

Yle kertoo noudattavansa mediassaan samoja lakeja, arvoja ja eettisiä ohjeistuksia kuin missä tahansa heidän muussakin julkaisutoiminnassaan. Heillä some-vastaava tekee esityksen suunnitellusta sisälllöstä, mutta vastaava päällillö (eli some osaston päällikkö) tekee lopulliset päätökset.

Ylen kolme tärkeintä heidän kaikkea toimintaansa ohjaavaa toimintaperiaatetta ovat:

• Kunnioitamme ihmisoikeuksia.
• Edistämme sananvapautta.
• Toimimme oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.

Näistä kolmesta on sitten johdettu heidän somen pelisääntönsäkin, mutta niistäkin löytyy selkeät kolme keskeistä viestiä, joita he toimijana haluavat välittää:

1. Mieti

Tällä he tarkoittavat sitä, miten toiminta sosiaalisessa mediassa vaikuttaa henkilön uskottavuuteen työntekijänä ja sitä että näyttääkö henkilö ulkopuolisen silmin Ylen työntekijältä vai yksityishenkilöltä. Tämä on varmasti Ylen kaltaisessa työyhteisössä elintärkeä asia, sillä median halutaan tuottavan katsojilleen uskottavaa ja rehellistä sisältöä.

2. Punnitse

Tällä he tarkoittavat sitä, että aina on punnittava somekäyttäytymistä tarkoin ja mietittävä sen vaikutusta yrityksee, työyhteisön jäseniin, maineeseen jne.

3. Arvosta 

Yle näyttää arvostavan kollegoita, työkavereita, työnantajaa ja kaikkia yhteistyökumppaneita korkealle ja he odottavat myös lojaaliutta jokaiselta toimijalta somekäyttäytymisessä. He odottavat yhtiön sisäisten asioiden pysyvän sisäisinä ja ulkoisten asioiden pysyvän asiallisina ja ohjeistusta noudattavina.

Tämän yhtiön somen pelisääntöjen keskeinen viesti on siis uskottavuudesta, luotettavuudesta ja lojaaliudesta kiinni pitäminen kaikessa sosiaalisen median toiminnassa.

Sosiaalisen median pelisääntöjen laatimisen vastuu mielestäni vaihtelee yrityksen koon ja luonteen mukaan. Myös siitä riippuen kuinka laajaa somekokonaisuutta pidetään yllä ja mihin sillä pyritään tähtäämään. Ylen kokoisessa yhtiössä someasioille on siis luonnollisesti oltava kokonainen sometiimi päällikköineen, jotta laaja kokonaisuus saadaan pidettyä kasassa. Pienemmissä yrityksissä tai yhtiöissä saattaa riittää pelkkä yksi henkilö, joka vastaa koko yrityksen somesta tai tiedän- ja olen työskennellyt myös yrityksissä, joissa ei ole tiettyä somesta tai sen pelisäännöistä vastaavaa henkilöä, vaan yrityksen työntekjät hoitavat sometilejä itse yhteisymmärryksessä suullisesti sovituin "säännöin", ilman mitään virallista paperille kirjoitettua ohjeistusta.

Sosiaalisen median pelisäännöissä pitäisi mielestäni vähintäänkin olla määritelty, mitä sosiaalisen median kanavia tai tilejä käytetään ja millaista sisältöä niissä halutaan julkaista. Tämä tietenkin riippuu siitä, mitä halutaan tavoittaa; kenties lisänäkyvyyttä, uusia asiakkaita, myydä tai mainostaa jotakin, herättää keskustelua jne. Ja tietenkin keinot, joita käytetään ja niin sanottu tyyli/tavat julkaisuissa, jotta ne edustaisivat yrityksen yhteistä linjaa ja näyttäsivät ulospäin yhtenäisiltä.

Yleisradio oli määritellyt tärkeimmät somepelisääntöjensä sisällöt seuraavasti:

• Keitä tavoitellaan? Miksi tili perustetaan?
• Kuka ja miten ylläpitää? Millä resursseilla?
• Miten onnistumista mitataan?

Tässä oli mielestäni tiivistetty todella hyvin tärkeimmät huomioon otettavat seikat ja asiat, jotka pelisääntöjen tulisi vähintäänkin sisältää.

Oppimistehtävä 2b: Digitaalinen identiteetti

Ensin tehtävässä pyydettiin etsimään hakukoneen avulla tietoja itsestä. No kaikki minusta löytyvät tiedot pohjautuvat lähinnä tähän kosmetiikkablogiini. Kuvia siis löytyy paljon ja osa kuvista on Instagram- tililtäni, joka on linkitetty blogini etusivulle. Yllätyksekseni en löytänyt itsestäni mitään yli kymmenen vuoden takaisia teini Facebook -kuvia tai vielä pahempaa, kuvia irc galleria -ajoilta. Luojan lykky, sillä sen ajan noloja kuvia en tahtoisi kenenkään nykypäivänä näkevän 😅

Itseäni häiritsevänä seikkana olen jo vuosia huomannut sellaisen homman, että kirjoittaessani nimeni Googlen hakukentään, niin sivun oikeaan laitaan aukeaa joku ihmeen musiikin esittely kohta, jossa kerrotaan musiikin lajityyppini olevan sesonkimusiikki ja kappaleina mainitaan Rati Riti Ralla ja Puttepossun nimipäivät. Noloa! (kaikki kunnia näille lauluille, mutta en haluaisi niiden olevan liitettynä minuun.) Tähän on ilmeisesti vastauksena sellainen, että tiedän Suomessa olevan myös ainakin yksi toinen Krista Jylhä, joka on sitten ilmeisesti jokin lastenlaulujen säveltäjä tai muuta vastaavaa. Hänen kuviaan ilmestyy myös kuvahakuun ja Instagramista stalkattuani tällainen henkilö näyttää olevan sosiaalisessa mediassa aktiivinen, kuten minäkin, niin hieman ärsyttää, että tietomme sekoittuvat hakukoneissa selvästi, enkä tietääkseni pysty siihen oikein itse mitenkään vaikuttamaan.

Tietojen luotettavuudesta puhuttaessa kaikki oikeasti minusta kertovat tiedot ovat oikeita, mutta eihän ulkopuolinen ihminen voi tietää mitkä tiedot viittaavat minuun ja mitkä tähän toiseen saman nimiseen henkilöön. Esimerkiksi Googlen "kaikki" -gategorian haussa osumat jakautuvat suunnilleen tasan; puolet ovat minun blogitekstejäni ja puolet musiikkiin liittyviä juttuja, jotka ovat tämän toisen henkilön heiniä. Fonectan yhteystiedot ovat myös tämän toisen henkilön, joten jos joku yrittäisi nimelläni hakea yhteystietojani, niin soittaisi väärälle henkilölle. Kun hakutuloksia selaa pidemmälle, niin ne keskittyvät lähinnä Spotifyssa julkaistuihin lastenlauluihin ja Twitter - twiitteihin. Itse en ole edes koko Twitterissä, eli taas tämän toisen henkilön juttuja. Lopputulemana minä siis hallitsen kuvahakua ja tämä toisen henkilö "kaikki"- ja videogategorioiden hakua. Itselleni kyllä melko raivostuttava ja ärsyttävä tilanne...voi olla, että tämä toinen henkilö kokee samoin, sillä meikkikuvani eivät varsinaisesti välttämättä edistä hänen musiikkiuraansa. 😆

Omien tietojen muodostumiseen voi vaikuttaa tietenkin, siten että miettii mitä nettiin julkaisee ja Googlen tietoja voi jossain määrin poistaa, mutta aika kädetön sitä loppupeleissä on, sillä kuka tahansa muu voi jakaa minusta mitä tahtoo, eli lähinnä omaan toimintaani voin vaikuttaa, mutta ei senkään osalta aina tiedä mitä esimerkiksi Google näihin hakutuloksiinsa nappaa ja millä periaatteella. Sen verran epäjohdonmukaisesti tietoja minusta napsinut.

Digitaalisen identiteetin muodostuminen on nykyaikana noussut yhä merkittävämpään rooliin, sillä juuri lähes kuka tahansa voi kaivella sinusta tietoja netin syövereistä, joten tähän kannattaa kiinnittää huomiota. Ainakin kuvahaun perusteella itsestäni saa äkkiseltään hyvinkin pinnallisen kuvan, sillä blogini käsittelee lähinnä kosmetiikkaa ja tyttöjen hömppäjuttuja. Näillä ei välttämättä ole kovinkaan suurta arvoa ehkä tulevaisuudessa haettaessa vaikka johonkin muun alan työhön. Kosmetiikka-alalle haettaessa voi olla positiivistakin, että aktiivisuuteni ja kiinnostukseni alaa kohtaan näkyy jo selkeästi netissäkin. 

En koe, että kuvien manipuloinnilla olisi kovinkaan suurta merkitystä identiteetin muodostumiseen. Toki riippuu manipuloinnin määrästä, mutta kuvien muokkaaminen on nukypäivänä enemmänkin sääntö kuin poikkeus, joten pikku fiksaukset ovat mielestäni täysin ok, enkä näe sitä ainakaan negatiivisena asiana. Tietenkin jokainen haluaa näyttää parhaalta versiolta itsestään kaikille avoimessa digimaailmassa.

Nykypäivänä oman digitaalisen identiteetin muodostumisesta voi luoda jopa henkilöbrändin ja uran, kuten juuri monet bloggaajat ja vloggaajat ovat onnistuneet tekemään. He siis oikeastaan tienaavat elanatonsa, sillä että seuraajat nimensä mukaisesti seuraavat heidän elämäänsä sosiaalisen median eri kanavien kautta ja myöhemmin heistä automaattisesti muodostuu vaikuttajia tai jopa julkisuuden henkilöitä. Mikäli tällaiseen tietoisesti tähtää on oman henkilöbrändin ja digitaalisen identiteetin luominen suoritettava järkevästi ja järjestelmällisesti. Toki monet ajautuvat tähän tilanteeseen myös "huomaamattaan" seuraajakunnan kasvaessa, mutta on myös aivan selkeitä esimerkkejä henkilöistä, jotka määrätietoisesti tähtäävät tähän ja jokainen nettiin tai sosiaaliseen mediaan julkaistu asia, on tietoinen askel lähemmäksi päämäärää.

Sellaisten julksuuden henkilöiden kohdalla, jotka eivät tietoisesti halua mitään somejulkisuutta, asia on hankala. Ihmiset ovat luonnostaan uteliaita ja haluavat tietää mahdollisimman paljon asioita esimerkiksi muusikoista, näyttelijöistä, poliitikoista, yritysjohtajista jne. Mutta toisaalta heillä on myös oltava jokin yksityisyydensuoja. Joissakin tapauksissa suuri informaation määrä voi edistää tällaisten henkilöiden uraa, mutta toisaalta taas heistä jaettu negatiivinen informaatio voi taas vaikuttaa uraan negatiivisesti. Erityisen kinkkinen tilanne on erimerkiksi määräaikaisissa viroissa. (kuten Kuusen ja Järvisen Akvaarioelämää videolla tuli esille) Kaupunginjohtajasta halutaan saada mahdollisimman paljon informaatiota hänen toimikautensa aikana ja tietohan on valtaa, joka voi myös edistää virassa toimimista. Mutta mitä sitten kun virka loppuu ja halutaan palata "tavalliseksi tallaajaksi" ilman julkisuuden valokeilaa. Se ei välttämättä enää sitten onnistukkaan... Joten vastaukseni siihen, että pitääkö julkisuuden henkilöistä olla netissä tietoja kaikkien saatavilla, on että perustiedot on hyvä olla, mutta siitä eteenpäin asia pitäisi olla näiden henkilöiden itsensä päätettävissä, vaikka valitettavasti asia ei nykyisin näin ole.

Alla linkki videoon, johon olen tässä ja edellisessä postauksessani viitannut, joka oli erityisen mielenkiintoinen ja nosti esille seikkoja ja mielipiteitä tästä nykyajan "läpinäkyvästä" elämästä puolesta ja vastaan. Käy ihmeessä katsomassa, mikäli luit tämän postauksen ja olet kurssin ulkopuolinen henkilö, joka seuraa blogiani muuten vain. 😊

https://www.youtube.com/watch?v=0SrbsPqvvOM

Oppimistehtävä 2a: Tietosuojakysymykset

Tämä kirjoitus käsittelee tietosuojakysymyksiä perustuen oppimisympäristössä annettuihin aineistoihin, sekä Osmo Kuusen ja Petteri Järvisen asiantuntijapuheenvuoroihin käsitellen aihetta "Tietosuojaa vai akvaarioelämää?" Kuten Kuusi ja Järvinen useaankin otteeseen totesivat, niin tietosuojan kokonaisuus on todella monimutkainen ja etenkin yksityisen -ja julkisen tilan raja on todella häilyvä.

Sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisössä käyttävän henkilön pitää tietosuojan näkökulmasta ottaa monia eri asioita huomioon. Ensinnäkin on toimittava työyhteisön määrittämien yhteisten ohjeistusten mukaisesti, mutta samalla myös lain määrittämien rajoituksten mukaisesti. Näissä molemmissa ohjeissa voi olla olla paljon niin sanottuja harmaita alueita, joiden kanssa on luovittava maalaisjärkeä käyttäen. Maalaisjärjellä tarkoitan sitä, että toimitaan asiallisesti ja muita ihmisiä ja yrityksiä kunnioittaen. Tämä on mielestäni tärkein ohjenuora niin työyhteisön, kuin yksityisenkin henkilön somekäyttäymisessä. Käyttäydytään niin kuin tahdottaisiin myös muiden käyttäytyvän itseään tai yritystä kohtaan. Vaikka olisi tarkoitus mainostaa tai olla muita yrityksiä "parempi", niin silti se pitäisi tehdä hienovaraisesti, muita yrityksiä polkematta tai haukkumatta. 

Omasta tai yrityksen tietosuojasta kannattaa myös pitää todella tiukasti kiinni ja aina harkita, mitä nettiin julkaisee, sillä tietoa voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta sieltä enää ikinä poistaa. On huolehdittava myös erityisen tarkasti salasanoista ja yleisesti tietosuojasta. Yrityksen näkökulmasta mitään liikesalaisuuksia ei saisi vuotaa julkisiksi ja henkilön kannalta taas on oltava erityisen tarkka omasta yksityisyydestään, eli kuinka paljon haluaa muiden saavan tietää itsestään, etenkään työyhteisössä tai muutenkaan ja harkita mitkä asiat haluaa pitää omana tietonaan.

Myös henkilökohtaisen- ja työ somekäyttäymisen välillä voi olla häilyvä raja. Vaikka käyttäisit eri kanavia ja verkkotyökaluja työssä ja vapaa-ajalla, niin silti muilla henkilöillä ja yrityksillä on mahdollisuus löytää myös henkilökohtaiset päivityksesi ja julkaisusi nykyään todella helposti ja toisinpäin. Itse siis olen päättänyt, että en ikinä julkaise henkilökohtaisilla tileilläni/kanavillani mitään, mitä en halua päätyvän työyhteisöni henkilöiden korviin ja mikäli joskus olen sellaisessa työssä, että käytän verkkotyökaluja työasioiden jakoon/käsittelyyn, niin aion pitää todella tarkan huolen siitä, että työasiat pysyvät työyhteisön sisällä, ellei tarkoituksena ole siis julkaista julkista tietoa yrityksestä esimerkiksi markkinoinnin nimissä. Tällöin aion pitää huolen siitä, että markkinointimateriaali on tarkoituksen mukaista, ketään loukkaamatonta ja tervettä kilpailua edistävää, sekä asiallista.

Joissakin tapauksissa henkilökohtaisten tietojen julkaisemisella voi olla hyötyä työyhteisön kannalta. Tällaisesta tulee heti ensimmäisenä mieleen blogi -ja Youtube -maailma, jossa käytetään hyvinkin usein eri sosiaalisen median vaikuttajien henkilökohtaisia tilejä eri yritysten tuotteiden tai palveluiden mainostamiseen. Useat bloggaajat ja tubettajat jakavat elämästään hyvinkin paljon, lähes kaiken ihmissuhteitaan, kotiaan, tervedentilojaan jne. myöten. Välillä näiden henkilöiden seuraajat tietävät vaikuttajasta pelottavan paljon ja tuntuu kuin tuntusi nämä henkilöt henkilökohtaisesti, vaikka ei olisi ikinä nähnytkään. Usein tällaiset vaikuttajapersoonat työskentelevät päivätyökseen kuitenkin myös jossakin yrityksessä ja tämä henkilökohtaisen blogi- tai vlogielämän kautta kerätty seuraaja/fanikunta tuo epäilemättä näkyvyyttää ja hyötyä yritykselle, mikäli näin halutaan.

Kuitenkin, mikäli henkilökohtaisista tiedoista ei huolehdita tarvittavalla tavalla, voivat seuraukset olla järkyttäviä tai elämää suuresti haittaavia. Yritysten osalta moni suurikin yritys on saattanut ajautua konkurssiin tai joutua vuosia kestäneiden oikeustaisteluiden kouriin tietosuojavuotojen seurauksena. Henkilökohtaisella tasolla koko elämä voi mennä pilalle yhdenkin väärän nettiin julkaistun kuvan, videon, mielipiteen yms. vuoksi. Pitää aina muistaa, että internetti ja sosiaalinen media ovar raakoja paikkoja ja joka kerta kun sinne jotakin julkaisee on mietittävä kaksi kertaa, että julkaisua ei välttämättä saa sieltä ikinä poistettua.

Julkisuuden henkilöiden kohdalla ja nykyään myös ihan yksityisten Matti Meikäläisten kohdalla on tapahtunut jopa identiteettivarkauksia, pankkiasioihin liitttyviä tietomurtoja, tietokoneisiin tai muihin laitteisiin liittyviä kaappauksia tai tietovuotoja jne. Oikeastaan mitä tahansa todella ikävää voi tapahtua nykypäivänä kenelle tahansa maailman kutistuttua internetin ja sosiaalisen median kanavien kautta. Muistathan siis huolehtia omasta tietosuojastasi parhaalla mahdollisella tavalla, jotta vältyt ikäviltä ja ehkä koko loppu elämää hankaloittavilta seurauksilta! 😊

Alla linkkejä pyydettyihin verkkokeskusteluihin, joihin osallistuin tietosuojakysymyksiin liittyen:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15183522/eun-tietosuoja-asetus#comment-94077073

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15293154/tietosuoja-ja-rikosten-julkaisu#comment-94077132

https://www.fondia.fi/blogi/miten-gdpr-vaikuttaa-myynti-ja-markkinointitoimintaan?success=true